Miljöö

Träskända

8.11.2015

Tällä kertaa menimme naapurikuntaan ihastelemaan miljöötä nimeltä Träskända. Paikka löytyy Espoon Järvenperästä, mistä puhutaan Träskändan puistoalueena. Puistoalueelta löytyy kaksi upeaa isompaa rakennusta sekä pienempiä rakennuksia, mahtavia puita ja puutarha-alue koristuksineen. Alueen kulttuurihistoriallisen vaikutuksen vuoksi Träskända on suojeltu vuonna 1961 eikä syyttä. Alue tekee suuren vaikutuksen saapui sinne, miltä suunnalta tahansa. Parhaimman visuaalisen kokemuksen mielestäni saa, kun saapuu lähellä Auroran kappelia sijaitsevan portin kautta puistotietä, mikä tulee metsän kautta sillalle, minkä jälkeen avautuu huikea näkymä puistoalueeseen sekä Träskändan kartanoon. Näkymä tuo mieleen englantilaiset puistoalueet kartanoineen ja linnoineen, vaikka niihin verrattuna Träskända on kooltaan pienehkö, mutta Suomen kokoluokkaan juuri sopivan kokoinen.

Träskändan historia ulottuu kauas ja historian avulla alueesta ja sen rakennuksista saa selkeämmän kuvan. Träskändan alue oli kukoistuksessaan lähes 200 vuotta. Se muuttui suurtilaksi 1700-luvulla, kun pienempiä tiloja liitettiin isompaan ja alueen nimeksi alkoi vakiintumaan Träskända. Kartanorakennuksen rakentaminen alkoi 1700-luvun lopulla tilan omistavan upseeri Carl af Klecrkerin toimesta. Träskändan omistus päätyi  vuonna 1820 vapaaherra Carl Johan Walleenille, joka korvasi monia rakennuksia uusilla kuten itse kartanon. Walleenin toimesta rakennettiin myös vielä paikallaan oleva punertava viljamakasiini sekä C.L Engelin suunnittelema pyörötemppeli, mikä sijaitsee metsän laitamalla. Kaunis viljamakasiini on ajan saatossa toiminut monessa eri roolissa muun muassa sikalana, ruumishuoneena sekä kappelina. Viljamakasiinin vierestä löytyy suloinen piparkakkutalo, mikä on todennäköisesti rakennettu samoihin aikoihin makasiinin kanssa.

Vuonna 1840 Aurora Karamzin (silloin Demidov), jonka isäpuoli Walleen oli, osti Träskändan tältä. Karamzinin aikakautena puisto laajeni ja muokkaantui englantilaistyyliseksi maisemapuutarhaksi, mihin tuotiin puita jopa Venäjältä asti. Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II vieraili paikan päällä 1863 saapuessaan Suomeen avaamaan valtiopäiviä. Keisarille osoitettiin vieraanvaraisuutta ajan aatelistyyliin monen ruokalajin päivällisellä, metsästysretkellä sekä tanssiaisilla. Keisarille rakennutettiin myös oma kuusikulmainen latriini eli ulkokäymälä, mikä edelleen sijaitsee kartanon läheisyydessä. Keisarin aikainen kartano kuitenkin tuhoutui tulipalossa vuonna 1888.

Viljamakasiini

piparkakkutalo

IMG_4108

Huvimaja

Träskändan nykyinen kartano edustaa ruotsalaista barokkia ja sen rakennuspiirustukset olivat Armas Lindgrenin sekä Bertel Liljeqvistin käsialaa. Uuden kartanon rakennutti Aurora Karamzinin siskon tyttären aviomies Adolf Törngren 1920-21. Tyylikkäästä rakennuksesta huolimatta Träskända oli muuttunut uusien omistajien myötä aateliston viihdyttämispaikasta tuottavuuteen satsaavaksi hyötyviljelyalueeksi. Hiljalleen Träskändan alueen osia alettiin kuitenkin myymään, aivan kuin Träskända aikoinaan oli muodostunutkin, mutta päinvastaisesti. Vuonna 1926 Träskändan keskeisin alue kartano puistoineen myytiin Espoon kunnalle.

Kartano

IMG_4113

Espoon kunnan omistuksen myötä alue vakiintui muun muassa vanhusten hoitopaikaksi. Kartanon käydessä aikaa myöten liian ahtaaksi kunta rakennutti 1950-luvulla päärakennuksen viereen lisäosan, mitä laajennettiin muutamaa vuotta myöhemmin. Rakennus on vihkiytynyt Aurorakodiksi Aurora Karamzinin mukaan. 1950-lukua hienosti ilmentävä vanhainkoti on Eric von Ungern-Sternbergin suunnittelema.

Aurorakodin sisääntulot ovat puhuttelevan korkeita, rakennuksen yksinkertaiset, mutta linjakkaat muodot kiehtovat ja ikkunat hyödyntävät talon piirteitä kauniisti. Vaikka Aurorakoti on aivan kartanon vieressä niin rakennukset ovat sijoitettu toisiinsa nähden hienosti, kummallakin on tilaa loistaa itsenään. Itsellä on ollut kunnia saada tutustua molempiin rakennuksiin myös sisältäpäin, kun nuorempana tein töitä niissä. Tosin silloin en vielä suhtautunut aivan yhtä intohimoisesti rakennusten arkkitehtuuriin, mutta ihailin kuitenkin niissä olevia piirteitä. Historia innostusta löytyi jo silloin ja muistan kuinka eräs hoitaja kertoi keisarillisesta käymälästä. Kartanon kellari oli hieman sokkeloinen, mikä loi jännittävää tunnelmaa ja sai mielikuvituksen lentämään. Tälläkin vierailulla tuntui, että historia oli käsin kosketeltavissa, mitä varmasti edesauttoi rakennusten upeat puitteet.

IMG_4125

Aurora koti

Auroran vanhainkoti

Kuten alussa tuli todettua niin Träskändan ympäristö on upea ilmentymä. Käyntimme ajoittui täydelliseen aikaan, vaikka sitä ei juurikaan suunniteltu. Aurinko paistoi, osa lehdistä oli vielä puissa ja osa maassa, mikä loi kauniin viipyilevän tunnelman. Aika tuntui muutoinkin pysähtyneen paikassa, aivan kuin olisi ollut toisessa maailmassa. Vanhat puut, puistokoristeet sekä penkit loivat hienosti menneen ajan tuntua.

IMG_4091

IMG_4152

puistopenkki

Puistopenkit

IMG_4148

IMG_4054

 

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply